lauantai 7. huhtikuuta 2012

Kuukauden klassikot: múm - Yesterday Was Dramatic – Today Is OK (2000)



Islantilainen nykymusiikki on ollut vaiehtoehtomusiikin valtavirtaa koko 2000-luvun ja siitä kiitos kuuluu etenkin Björkille ja Sigur Rósille. Samalla tavalla kuin Bristolista virtasi innovatiivista elektronista musiikkia, bristolin soundia aka trip-hoppia, Massive Attackin, Trickyn ja Portisheadin innoittamana, golfvirta toi Britteinsaarille post-rockin ja taidepopin suuruuksien vanassa muutamia islantilaisia bändejä, jotka saivat niin kriitikoiden kuin kuuluisten muusikoiden varauksettoman mielenkiinnon. Hetkessä múm, Emilína Torrini, amiina, Ólafur Arnalds, GusGus ja nykyisin FM Belfast ja Hjaltalín olivat kaikkien vähänkin "hipsteriä" musiikkia seuraavien levylautasilla. Islantilainen musiikki sai kuuntelijoilta ja kriitikoilta laatuleiman - sisältöön ja muotoon katsomatta - kuin ruotsalainen popmusiikki, mutta onnekseen islantilainen musiikki on huonoimmillaankin täynnä magiaa ja salaperäistä tenhoa. Suomessa resepti on ollut päinvastainen, mitä Islannissa; suomalaiset bändit yrittävät häivyttää suomalaisuuden musiikistaan menestyäkseen maailmalla - islantilaiset lisäävät musiikkiinsa ripauksen jäätiköitä ja laavaperäistä maisemaa, ja voilà, bändiä kuuntelee puoli Eurooppaa ja toiset puolet Atlantin toisella puolen.




Näistä omaleimaisista bändeistä etenkin múm onnistui tekemään yhden 2000-luvun omaperäisimmistä ja suloisimmista elektronisen musiikin albumeista: Yesterday Was Dramatic - Today Is OK. Levy on kuin mummon tekemä villasukka, joka nostattaa hymyn huulille vuosienkin jälkeen. múmin debyyttialbumi oli pääasiassa kahden konevelhon, Gunnar Örn Tynesin and Örvar Þóreyjarson Smárasonin, soundien ja biittien leikkikenttä, jolle satunnaisesti äänensä lainasivat kuuluisat kaksoset Gyða ja Kristín Anna Valtýsdóttir. Elettiin siis aikaa ennen bändin kokoonpanon vakiintumista, myöhempiä laulaja- ja soittajamuutoksia ja aikaa ennen Samuli Kosmisen täydellisyyttä hipovia sähköisiä perkussioita. Debyytillään múm oli braindance, IDM, glitch, folk ja experimental, ennen kuin innoikkaimmat hypettäjät sivalsivat virheellisesti múmin kylkeen post-rock-tagin. Ja hetken aikaa múm oli yksinvaltias kokeellisen folktronican kentällä.




Levyn lapsenomainen riemu ja lievä ADHD ovat täysin uniikkia äänimattoa, jonka kaltaista ei ole usealle levylle tällä vuosituhannelle tallentunut. Musiikki tuntuu niin hetkessä läsnä olevalta, että sen on pakko olla soitettu ja tallennettu samaisella hetkellä, kun ajatus siitä on päähän putkahtanut. Kukaties olivatko biitit kokonaan improvisoituja, kun ne vilisevät vapaina eri ilmansuuntiin ja pyörivät kuin hyrrät ullakon katolla. Paikoitellen Aphex Twiniä muistuttava laptop-musiikki saa kuitenkin vastapainoa niin ajattomista jousisoittimista, puupuhaltimista, harmonikasta, ihmisäänistä kuin kenttä-äänityksistä. Osuvasti levyn kansiteksteissä lukeekin seuraava teksti, jonka kuvaus levyn syntymisestä/tarinasta on ehkä hellyyttävin ikinä:

"Friends of the random summer usually rode bicycles and solved mysteries. Now they sat in the library with stacks of old records around them. They listened on a gramophone, most of the records stored the sound of people speaking, some the sound of birds singing. This library was the saddest place. The friends went outside. Yesterday had been dramatic, but today is going to be ok."

Yesterday Was Dramatic - Today Is OK on kuin leikkaa-liimaa tekniikalla työstettyjä lastenlauluja, kesäpäiviä ja kansanmusiikkia, mitkä on ajettu silppurin läpi useampaan otteeseen ja koottu kasaan satunnaisin sähköimpulssein. Levyn äänimatto vaivuttaa kuulijan unihalvauksen veroiseen olotilaan ja matkalle lapsuuden kesiin maaseudulle; tavanomaisen muistelun sijaan hetkessä kohtaavat mennyt, tuleva ja nykyisyys.





Klassikoksi múmin debyytistä tekee sen omaperäisyyden ja soljuvuuden lisäksi miellyttävyys ja pyyteettömyys. Vaikka aineksia olisi kasassa vuosituhannen tekotaiteellisuuspläjäykseen, levyltä huokuu näkemystä ja tarkoituksenmukaisuutta. Monesti kansanmusiikin ja elektronisen musiikin naittaminen yhteen kuulostaa mielikuvituksettomalta, sopimattomalta ja parhaimmillaankin kuriositeettimaiselta, mutta múmin muovaamana kyllästymiseen ei ole ainuttakaan reittiä. Jokainen ääni löytää oikean paikkansa, ja niitä ääniä riittää vuosiksi. Kliketi klaketi klik klik klak klak klikety ja sillee. Puhuttelevia ovat.




Yesterday Was Dramatic - Today Is OK -levyä voisi lämpimästi suositella monenlaisesta musiikista pitävälle, mutta etunenässä tästä voisivat nauttia Björkin, Sigur Rósin ja Aphex Twinin ystävät. Siinä missä levy tarjoaa mielipuolisinta elektronista musiikkia vuosikymmeniin, on levy täynnä ihastuttavia melodioita, ambientia äänimaisemaa ja hypnoottisia tunnelmia. Hallittu kaaos. Yesterday Was Dramatic - Today Is OK eroaa "radikaalisti" bändin muusta tuotannosta, vaikka muillakin levyillä samoja elementtejä käytetään tasaista tahtia. Muut levyt sattuvat olemaan vain konventionaalisempia, melankolisempia, keskittyneempiä ja postikorttimaisempia; debyytti on kuin pallomeri múmin tulevaisuuden mahdollisuuksista. Valitettavasti múm ei ole kuulostanut yhtä elinvoimaiselta seuraavilla levyillään, mutta varsinaisesti huonoja levyjä bändin diskografiasta ei löydykään, ainoastaan erilaisia. Seuraava video onkin bändin toiselta levyltä, mutta kannattaa kuunnella, koska uskon sen iskevän moneen!




Seuraavaksi kuukauden klassiko -juttusarja tarjoaa joko katsauksen shokkirokkari Marilyn Mansonin urasta ja levystä nimeltä Holy Wood (In The Shadow of the Valley of Death) tai artikkelin Musen Origin of Symmetry -levystä. Katsotaan kumman saan aikasemmin valmiiksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti