tiistai 28. helmikuuta 2012

Perfume Genius - Put Your Back N 2 It






Suosikkini: AWOL Marine, Dark Parts, All Waters, Hood, Floating Spit, 17
Ei niin suosikkeja: -

Put your back into it
There is still grace in this

Mike Hedreasin toinen levy on musertavaa kuunneltavaa. Pianoballadit epävarmuudesta, elämän paskamaisuudesta, seksuaalisesta hämmentyneisyydestä, provokaatiosta ja lohduttomasta toivosta saavat kuulijan myötäelämään Hedreasin maailmaa jokaisen henkäyksen mukana. En ole ollut näin koskettunut pianoballadeista sitten Antony and the Johnsonsin I Am a Bird Now'n. Ja se on paljon sanottu.

Henkeäsalpaavan kauniin aloituksen tarjoava AWOL Marine saattelee hellästi Put Your Back N 2 It -levyn maailmaan, joka on yhtä henkistä pahoinpitelyä, satunnaisia veitseniskuja ja hiekanjyvänen toivoa, joka on yhtä toivottamassa tilanteessa kuin valonsäteet mustassa aukossa. Put Your Back N 2 It ei onneksi ole Hospicen (the Antlers) kaltainen epätoivon, melankolian ja itsevihan pyhä kolminaisuus, joka jättäisi kuuntelijan tyhjän päälle, yksikseen hiljaisuuteen viimeisten sävelten kadottua. Tämän haluaa kokea uudestaan.



Siinä, missä Hedreasin debyytti oli vaikuuttavuudestaan huolimatta aloittelijamaisia, lo-fi-henkisiä ja minimalistisia pianoballadeja, kasvaa Put Your Back N 2 It runsaamman orkestraation voimin paikoin mahtipontiseksi. Aiempaa runsaat sovitukset tuovat Perfume Geniuksen musiikkiin tarvittavaa lihaa luiden ympärille, koska debyytin sävellykset olivat poikkeuksetta jatkuvassa vaarassa leijailla ilmojen mukana kadoksiin. Kun yhtälöön lisätään vielä aiempaa määrätietoisemmat ja tarttuvammat melodiat ja "toiveikkaammat" sanoitukset, on Put Your Back N 2 It edeltäjäänsä jokaisella osa-alueella onnistuneempi paketti.



Mutta helvettiin nuo tekniset seikat. Kun Hedreas tarjoutuu raottamaan verhoa sisimpäänsä, niin siinä vaiheessa ei ruveta miettimään, kuulostaako hän uudelta Sufjan Stevensiltä (kuuntele Dark Parts) vai Phil Collinsilta (kuuntele Floating Spit), miten äänenlaatu on parantunut ja mitä soittimia hän uudella levyllään hyödyntää. Kaikki se on täysin merkityksetöntä kokonaisuuden kannalta. Kuten Learningillakin, Put Your Back N 2 It:in keskiössä lepää Hedreasin enkelin ääni ja sanoma, jota tulisi kuunnella suurella hartaudella; sellaisella, että pelkää saavansa karttakepistä sormillensa, jos ei keskity.



Put Your Back N 2 It on huikea matka, jossa tunnelma on kaikki kaikessa. Kaksitoista biisiä, joista kaikki näennäisestä yksinkertaisuudestaan ja samankaltaisuudestaan huolimatta ovat puhdasta kultaa. En halua pilata levykokemusta paljastamalla liikaa levyn teemoisa, mutta kuljetus epätoivosta toivoon ja takaisin pohjalle on yksi koskettavimmista musiikillisista tarinoista, vaikka kyseessä ei olekaan konseptilevy. Levyn kliimaksina toimiva Dark Parts-All Waters-Hood -trilogia tiivistää kauniilla tavalla kamppailun yksinäisyyden, rakkauden tuoman toivon ja kelpaamattomuuden tunteiden ristiriidoista, kun rakkauden löydettyään ihminen väistämättään ajautuu tilanteeseen, jossa pelko omasta riittämättömyydestä voi myrkyttää koko suhteen. Hood on euforinen balladi, jonka sanoma pysäyttää ja joka saattaa varkain muutaman kyynelen virtaamaan.


You would never call me baby
If you knew me truly
Oh but I waited so long for you love
I will fight baby not to do you wrong

Put Your Back N 2 It on todistanut olevansa kaiken hypen ansaitsema levy. Siitä, tuleeko tästä I Am a Bird Now'n tai Hospicen kaltaista kulttiklassikkoa melankoliaan viehättyneiden keskuudessa, ei ole vielä varmuutta. Tiedän, että itselleni levy on jo saavuttanut merkittävän aseman levykokoelmassani, muiden itkulevyjen joukossa. Tässä on levy pessimisteille, melankolikoille, rakastuneille, epätoivoisesti rakastuneille, pettyneille, onnellisille ja onnettomille - kaikille. Elämä ei aina ole ihanaa, mutta niin kauan, kun siitä voi tehdä koskettavaa musiikkia, on kaikelle syynsä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti