tiistai 13. joulukuuta 2011

Vuoden 2011 parhaimmat levyt: Top 30-11





On aika jatkaa listaamista, kun vuorossa ovat sijoitukset 31. - 11., mutta tällä kertaa valitseminen muuttui niin vaikeaksi, että jouduin kahden levyn osalta jakamaan listasijoituksen. Saatte siis vielä enemmän levyjä, mukavata. Aikaisemmin listatut levyt on siis näkyvissä ylläolevassa linkissä perusteluineen ja kohokohtineen.


30. Zola Jesus - Conatus
Genre: industrial, taidepop, gothic, elektroninen
Kohokohdat: Seekir, Avalance, Hikikomori

Askeettinen ja filosofinen Conatus tarjoaa paljon virikkeitä mielelle. Hengittävä kokonaisuus goottipopista, industrialista ja taidepopista inspiroituneita ihmisen mielen -kuvauksia toimisi ensiluokkaisena terapiana. Levyn painostava tunnelma on täysin uniikki vuoden musiikkikartalla.

29. WU LYF - Go Tell a Fire to the Mountain
Genre: post-rock, indie rock
Kokokohdat: We Bros, Dirt, Heavy Pop

WU LYF on edelleen itselleni suuri mysteeri, mutta jostain syystä palaan aina takaisin Go Tell A Fire to the Mountainin äärelle. Laulajan viskinen ääni tuntuu joskus sietämättömältä, joskus ilmaisukykyisemmältä kuin kenenkään muun. Onneksi äänimassaan on hyvä luottaa ja Go Tell a Fire to the Mountain on aidon omaperäinen levy, joka varmasti tulee olemaan kovassa soitossa vuosienkin päästä.



28. Deerhoof - Deerhoof vs. Evil

Genre: experimental rock
Kohokohdat: Behold a Marvel in the Darkness, Super Duper Rescue Heads!, I Did Crimes For You

Deerhoof vs. Evil on ensimmäinen Deerhoofin levy, jota oikeasti rakastan. Aikaisemmin Deerhoofin "outous" meni suvereenisti ohi tajuntani, mutta viimeinkin tasapaino sekoilun ja rockin välillä on saavuttanut ihannetilan. Äkkiarvaamaton Deerhoof vs. Evil heittelee jokaiseen ilmansuuntaan ja tarjoilee muhkeita yllätyksiä kerta toisensa jälkeen.

27. The Antlers - Burst Apart
Genre: indie rock
Kohokohdat: I Don't Want Love, Hounds, Corsicana, Putting The Dog To Sleep

Vaikkei Burst Apartista tullut Hospicen veroista klassikkoa, on se omanlaisensa teos, jonka luokse palaa mieluusti haavojansa nuolemaan. Radiohead kuuluu levyllä aika selvästi läpi, mutta Peter Silbermanin falsetto antaa biiseihin mahtavan tunnelatauksen, johon ei edes Thom Yorken valittava ääni pysty. Kaunista ja herkkää, tunnelma on kaikki kaikessa.

26. Neon Indian - Era Extraña
Genre: syntikkapop, chillwave, elektroninen rock, shoegaze
Kohokohdat: Polish Girl, Arcade Blues, Suns Irrupt

En vieläkään jaksa olla innostumatta faktasta, että Neon Indian teki tämän levyn Helsingissä ja miten se on inspiroitunut Suomen talvesta- hih hei! Chillwaven ehkä toiseksi suurin nimi muutti hieman psykedelian värittämää kaavaansa ja teki täyspainoisen synarock-levyn. Eristäytyneisyys ja kylmyys näyttäytyvät aivan uudessa valossa Era Extrañalla! Heart-biisisarjan ympärille rakentuva levy on tyylikäs ja cool.


25. Katy B - On A Mission

Genre: dubstep, dance, funky, UK garage, house
Kohokohdat: Katy On A Mission, Broken Record, Ligths On, Hard To Get

Katy B, mission accomplished. On A Mission on mitä mainion tanssilevy, jonka dubstepin, funkyn ja Lontoon undergroudin musiikkityylien sekoitus tuotti killereitä tanssiraitoja. On A Missionia kuunnellessa toivoisi, että dubstepin ei tarvitsisi välttämättä olla basson raiskaamista ja wobble wobble wobblen liikakäyttöä, vaan hienovaraista tyyleillä leikittelyä. On A Mission on niin monipuolinen levy, että sen päälle voisi lätkäistä kymmeniä eri genrejä, mutta vieläkään sen olemus ei olisi selvillä. Katy B hakkaa Skrillexin bassoraiskaamiset mennen tullen.


24. Patrick Wolf - Lupercalia
Genre: pop, elektroninen
Kohokohdat: House, The City, Armistice, Together

Lupercalia on täynnä toistaan sokerisempia rakkauslauluja. Ja ne rakkauslaulut ovat Patrick Wolfin popeinta kamaa, mikä on tietysti herran elektronisen ja folkin pyhään liittoon rakastuneiden harmiksi tullut jäädäkseen. Itse en valita, koska parempia biisejä ei ole Wolf uransa aikana tehnyt ja kokonainen levy täynnä onnellisuutta on mukavaa vaihtelua. Lupercalia osoittaa, että rakastuminen voi tehdä hyvää kenelle tahansa.



23. PJ Harvey - Let England Shake
Genre: folk, alternative rock, experimental
Kohokohdat: The Words that Maketh Murder, In The Dark Places, All and Everyone

PJ Harveyn sotalevy Let England Shake on ollut vuoden kiistaton kriitikoiden suosikki, mutta itsehän en nyt sitä kuitenkaan vuoden parhaimmaksi väittäisi. PJ Harvey on yksiä harvoja naisrockareita, jotka pystyvät todistamaan luomisvoimansa ja uusiutumaan loputtomasti. Let England Shake on kuitenkin häpeättömän hyvä levy täynnä uskomattomia lyriikoita ja pysäyttäviä hetkiä. Ehkä parasta yhteiskuntakritiikkiä koko vuonna.


22. King Creosote & Jon Hopkins - Diamond Mine
Genre: folk, elektroninen
Kohokohdat: John Taylor's Month Away, Bats In The Attic, Bubble

Folklaulaja King Creosoten ja elektronisen musiikin tuottajan Jon Hopkinsin vuosikausia hiottu timantti on rauhoittavaa kuunneltavaa. Diamond Mine on levy, jonka ääreen kannattaa rauhoittua, koska Creosoten laulujen melodiat ja Hopkinsin tuotanto muodostavat herkkiä tunnelmia, jotka lohduttavat ja piristävät kummasti. Menin taannoin kehumaan tätä 2010-luvun ensimmäiseksi folk-klassikoksi ja sitä se todellakin on!


21. The Field - Looping State of Mind
Genre: minimal house
Kohokohdat: Arpeggiated Love, Looping State of Mind, It's Up There

Ruotsalaisen The Fieldin kolmas levy jalosti kaavansa huippuunsa ja tuloksena oli herran tähänastisen uran kiistattomasti paras levy. Lyhyet samplet loopataan minuutteja kestäviksi biiseiksi ja päälle lisätään bassoa ja joskus vähän jotain muuta. Instrumentaalinen elektroninen musiikki harvoin on yhtä innostavaa!

20. The Weeknd - House of Balloons
Genre: post-dubstep, contemporary r&b, lo-fi
Kohokohdat: House of Balloons / Glass Table Girls, High For This, What You Need

Ilmiöksi muodostuneen The Weeknd'in debyyttialbumi tai pikeminkin debyyttimixtape on majesteettista kuuneltavaa. Merkityksetöntä hedonismia, pinnallisuutta ja mahtavaa musiikkia. House of Balloons on ahdistavan hyvä kokonaisuus juhlimisesta, huumeista, sosiaalisista ongelmista ja ihmisen psyykeestä. Kuuntelukokemus, joka kannattaa kokea.


19. a) Radiohead - The King of Limbs
Genre: elektroninen, experimental rock
Kohokohdat: Bloom, Lotus Flower, Feral, Codex

Yllättäen julkaistu The King of Limbs asettui saumattomasti Radioheadin discografian kokeellisemman puolen jatkeeksi. Eniten yhtymäkohtia Amnesiacin kanssa sisältänyt The King of Limbs on vahva osoitus Radioheadin kyvystä onnistua mukavuusalueidensa ulkopuolella. The King of Limbs on huumaava ja hypnoottinen levy, jonka kuumeiset rytmit ja äänet ovat kuin toisesta maailmasta.

19. b) Kate Bush - 50 Words for Snow
Genre: minimal, taidepop, taiderock
Kohokohdat: Lake Tahoe, Misty, 50 Words for Snow

Kate Bushin luminen teemalevy 50 Words for Snow on parasta ei-joulu joulumusiikkia! Parempaa soundtrackia talvelle ei ole tehty sitten Björkin Vespertinen. 50 Words for Snow on taidepopjättiläisen yksi merkillisimmistä levyistä. Levyn maailmaan on helppo uppoutua, mutta siitä pääseminen eroon voi osoittautua vaikeammaksi kuin voisi arvatakaan.

18. Fucked Up - David Comes to Life
Genre: punk, post-hardcore, rock opera
Kohokohdat: Queen of Hearts, The Other Shoe, One More Night

David Comes to Life on megalomaaninen punk opera, jonka kaltaista ei ole lähivuosina varmasti luvassa toista. 1970-luvun Englantiin sijoittuva tarina sisältää rakkautta, vihaa, petoksia ja yllätyksiä - kaikkea mitä kunnollisessa draamassa pitääkin olla. Musiikkiakaan ei ole unohdettu, koska 18 biisin mittainen levy sisältää vuoden parasta riffittelyä ja asenteikasta rockia.


17. Gang Gang Dance - Eye Contact
Genre: worldbeat, experimental, psykedelia
Kohokohdat: Glass Jar, MindKilla, Thru and Thru

Gang Gang Dance onnistui kerrankin pääsemään Animal Collectiven varjoista pois. Eye Contact on yhtyeen popein teos, mutta se ei ole välttämättä huono asia. Psykedeliaa, maailmanmusiikkia ja rockia yhdistävä teos kutsuu luokseensa: se houkuttelee, viettelee ja hurmaa. Eye Contact on melkoinen runsaudensarvi, josta löytää jokaisella kuuntelukerralla uusia puolia. Innostumatta ei voi olla!

16. Björk - Biophilia
Genre: minimal, experimental, elektroninen, taidepop
Kohokohdat: Mutual Core, Crystalline, Cosmogony, Sacrifice

Olin jo oikeastaan menettänyt uskoni Björkin suhteen, mutta Biophilia komeasti todisti Björkin olevan hengissä ja vahvempi kuin vuosiin. Luonnon ja teknologian suhdetta konseptuaalisesti käsittelevä levy on parasta Björkiä sitten Vespertinen. Säveltäjänä Björk kirjoittaa parempia lauluja kuin koskaan ja laulajana hän on vanhentunut arvokkaasti. Biophilian sisällön määrä on huimaava ja vieläkään en ole pystynyt omaksumaan kaikkea, mutta mitä enemmän uppoudun Biophilian maailmaan sitä enemmän ihastun sen maailmaan. Tämä on pakko kokea ensi vuoden Flow'ssa!


15. Wild Beasts - Smother
Genre: indie rock, dream pop, elektroninen
Kohokohdat: Bed of Nails, Loop to Loop, Albatross, End Come Too Soon

Vielä muutama kuukausi sitten vihasin Wild Beastsia, koska en sietänyt Hayden Thorpen lauluääntä. Mutta jotain kummallista tapahtui ja tällä hetkellä olen täysin hukkunut sen mahtavuuteen. Smother on bändin askel elektronisempaan ilmaisuun ja seksuaalisuuden teemat ovat aiempaa korostetumpia. Smother on viettelevä levy, jonka kauneus, salaperäisyys ja monikerroksisuus pakottaa kuuntelijan sukeltamaan syvälle teoksen sisälle. Takaisinpääsyä ei ole ja Smother on vuoden koukuttavimpia levyjä. End Come Too Soon on oikeassa, levy loppuu aivan liian pian alkamisestaan aivan kuin ihmissuhteet ja onni.


14. Youth Lagoon - The Year of Hibernation
Genre: lo-fi, electropop, dream pop, indie rock
Kohokohdat: 17, Cannons, Montana, Afternoon

Youth Lagoonin yllättävä debyyttialbumi on vuoden sydämellisimmistä julkaisuista. Monista paikoista vaikutteita ottava 22-vuotias Trevor Powers luo epäkonventionaalisin biisirakenteiden ja cresscendon avulla ainutlaatuisen tunnelman levylle. Levyltä huokuu vilpittömyys, nuoruuden ahdistus ja kaihoisuus.


13. Washed Out - Within and Without
Genre: chillwave, syntikkapop
Kohokohdat: Echoes, Amor Fati, Far Away, Eyes Be Closed

Kesän 2011 soundtrack oli ehdottomasti Washed Outin Within and Without. Within and Without on taianomaista elektronista musiikkia, joka hurmaa ensihetkiltä lähtien. Within and Without ei ole turhan haastavaa musiikkia, mutta ei myöskään sisällöltään tyhjää hattaraa. Levyllä on paljon annettavaa, mutta ennen kaikkea tästä pitää nauttia. Within and Without todistaa, että chillwave on kaikista puutteistaa huolimatta ansainnut paikkansa muiden genrejen joukossa.


12. St. Vincent - Strange Mercy
Genre: indie pop, indie rock, experimental, math rock
Kohokohdat: Cruel, Surgeon, Strange Mercy, Champagne Year

St. Vincent eli Annie Clark enemmän kuin vakuutti olevansa huippulahjakas kitaristi ja biisintekijä. Strange Mercyn hurjat kitarariffit pistävät monet kitararockbändit häpeään. Aiempaa henkilökohtaisemmat sanoitukset ja entistä kokeellisemmat sovitukset tuottivat vuoden omaperäisintä musiikkia, josta on helppo nauttia ja jota on enemmän kuin velvollinen kunnioittamaan. Strange Mercy on hurmaava ja vaikuttava levy täynnä koukkuja ja runsaita sovituksia.


11. Lady Gaga - Born This Way
Genre: dance, pop
Kohokohdat: Judas, Government Hooker, The Edge of Glory, Scheiße

Hates gonna hate. Born This Way on vuoden paras tanssilevy, ei siinä auta itkeminen markkinoilla. On turha puhua Born This Way'n floppaamisesta, vaikka myyntiluvut eivät edellisen levyn myynteihin yltäneetkään. Born This Way'n biisit olivat "the real deal" alusta loppuun asti, eikä toista parempaa täysveristä tanssilevyä tänä vuonna ollut. Born This Way hoitaa tehtävänsä paremmin kuin erinomaisesti. En kyllä vieläkään pidä hänestä ihmisenä, mutta mitä musiikkia, huh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti