maanantai 31. lokakuuta 2011

The Field - Looping State of Mind



9.5/10.0


Mitä tulee mieleen sanasta tekno? Strobovalot, huumeet, Detroit ja 4/4-rytmiä tikittävät rumpukoneet? Mitä tulee puolestaan mieleen sanasta minimalismi? Abstrakti tekotaide, sisällötön äänimaisema, hiljaisuus ja mitäänsanomattomuus? Axel Willnerillä on uskomaton kyky yhdistää kaksi toisilleen poikkeavaa tyylisuuntaa minimalistiseksi teknoksi, joka kyseenalaistaa tanssimusiikin yleisenä faktana pidetyn funktion: tanssimisen. Eikä siinä ole vielä tarpeeksi, että tanssimusiikin syvin olemus pistetään koetukselle, Looping State of Mindin biisit toistavat samoja looppeja kymmenkuntaminuuttia vain loppuakseen samalla tavalla kuin alkoivat. Sitä tulee pakosti kyseenalaistaneeksi, mitä musiikki, elektroninen musiikki, tanssimusiikki ja biisit yleensä edes ovat.

by Justus Pienmunnne


Looping State of Mind on yli 60-minuutin pituuteen humuava levy täynnä toistuvia looppeja, joita vain satunnaisesti liverummut ja basso täydentävät. Kuulostaako askeettiselta? Ehkä vain paperilla, sillä nyt kolmannen levyn julkaiseva The Field jalostaa kaavansa lähes täydelliseksi; ota sample suosikkibiisistäsi --> loop --> lisää päälle toinen rakkain kohta --> loopita sitä loppuun asti = täydellistä elektronista musiikkia. Voisi luulla, että kyllästymiseen asti toistettavat loopit kävisivät puuduttamaan, mutta yllättäen toistossa on voimaa ja riippuvuutta aiheuttavia tekijöitä.


by Justus Pienmunne


Looping State of Mind on nimensä mukaisesti state of mind, jonka transsinkaltainen olotila saavutetaan hypnoottisilla biiteillä ja lyhyillä melodianpätkillä. Mutta se ei ole ärsyttävää synateknoa, jota olettaisi kuulevan Scooterin uusimmalla levyllä ja ekstaasikonemusiikkifestivaaleilla, ja joka kirkuisi korvakäytävissä, vaan pehmeys ja linjakkuus on avainasemassa tällä kertaa - jopa tavallista enemmän funkin ja housen suuntaan kallellaan olevaa äänimassaa teknoksi: It's Up Theren mahtava funkosuus on pelkkää eargasmia ja jumalavita, miten sen basso kutkutteleekin kivasti mahassa.

by Justus Pienmunne


Looping State of Mind on minimalistiseksi teknolevytykseksi yllättävän äänekäs ja määrätietoinen. Viime vuosina minimalistisen teknon lupaukset Pantha du Prince, Murcof ja Trentemøller tuntuvat säälittäviltä hissuttelijoilta Alex Willnerin tuotoksien edessä. Harmi vain, että liian monelle pelkkään toistoon perustuva biisi ei ole biisi, vaan musiikkia, jota ei jaksaisi kuunnella. Liian moni on tottunut konventionaaliseen biisirakenteeseen, ja kertosäkeetön ja lauluosuukseton musiikki ei tunnu vaivan arvoiselta. Toisaalta, ymmärrän kyllä sucker for the lyrics -tyyppiset ihmiset, mutta sucker for the melody -ihmisiä haluaisin näpäyttää sormille - Arpeggiated Love on melodialtaan yksi vuoden kauneimmista biiseistä.

by Justus Pienmunne


Looping State of Mind on melodiantajultaan, rytmeiltään ja kokonaisuudeltaan lähes täydellistä musiikkia, jonka toivoisi jatkuvan jopa vielä pidempään kuin se oikeasti jatkuisi. Siinä vaiheessa, kun elektroninen musiikki saavuttaa tuon pisteen, puhutaan jo merkkiteoksesta. From Here We Go Sublime oli debyyttinä huikea, joka toi minimalistiseen teknoon jotain aidosti uutta, Yesterday & Today esitteli akustisempia elementtejä ja discobiittejä, jotka ylittivät positiivisesti kaikki odotukset, mutta nyt Looping State of Mind on aseistariisuva levy täynnä elinvoimaista musiikkia. Se on lähes täydellinen yhdistelmä aikaisempien levyjen elementtejä, mutta vielä hienostuneemmin ja oivaltavammin.

by Justus Pienmunne
Looping State of Mind on elektronisen musiikin levy, joka menee sellaisille laitumille, joille minimalistiselta teknolta on pääsy kielletty. Sen sijaan, että Looping State of Mind olisi hipstereiden ja teknon rakastajien salaisuus, olisi kohtuullista antaa jokaiselle mahdollisuus avata mielensä uusille asioille. Nyt, jos koskaan, se olisi kaikista helpointa, sillä Looping State of Mindin kaltaista levyä ei vuosittain ilmesty. Tämä ei ole pelkkää elektronista musiikkia klubeille - Looping State of Mind on älykästä, tanssittavaa ja rakastettavaa musiikkia. Se on musiikkia, josta hullaantua, johon hukuttautua kerta toisensa jälkeen.

Kuten muistamme, kavereiden kanssa tehdyillä reissulla parasta ei ollut päämäärä.
Se oli itse matka.

by Justus Pienmunne





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti