tiistai 19. heinäkuuta 2011

FM Belfast - Don't Want To Sleep + Päivämäärät Björkin ja M83 uusille levyille!!




8.5/10.0

dat ass


FM Belfast on eräitä harvoja islantilaisia bändejä, jotka eivät ammenna musiikissaan ainutlaatuista islantilaista luontoa ja sille ominaista karua kauneutta. Sigur Rós, Björk, múm, Hjaltalín, Jóhann Jóhannsson ja Seabear? - neverheard. Jotta en mitätöisi argumenttiani, jätettäköön GusGus mainitsematta. Ahem, jatketaan aiheesta.. - FM Belfast ei myöskään liity millään tapaa Pohjois-Irlannin pääkaupunkiin. Mutta se on varmaa, että heistä tulisi maailman parhaita radiojuontajia, joiden radioaalloilta kuultaisiin vain parasta ja pirteintä musiikkia taistelemaan väsymystä vastaan.


Valehtelematta vuonna 2008 julkaistu How To Make Friends on yksi persoonallisimmista ja viihdyttävimmistä electrolevyistä viime vuosikymmenellä. Frequencyn, Underweaerin ja Par Avionin kaltaiset täydelliset electrobiisit saivat jokaisen tanssijalan vipattamaan ja voin vain kuvitella, millaista menoa Iceland Airwaveseilla on ollut tämän "tanssiorkesterin" esiintyessä. Hassu juttu vielä, että kaverini pyysi tuomaan Islannista muutama vuosi sitten juuri kyseisen levyn ja en pystynyt olemaan kuuntelematta levyä. Instant love ja yksi syy lisää muuttaa Islantiin myöhemmällä iällä. Duosta jumalattomaksi ihmismereksi, FM Belfast on sellainen kokoonpano, joka sillä hetkellä lavalle eksyytyy, mutta viimeisimmän levyn syntymiseksi studiossa ovat hääränneet ainakin kansilehtisen mukaan Árni Rúnar Hlöðversson, Árni Vilhjámsson, Lóa Hlín Hjálmtýsdóttir, Örvar Þóreyjarson Smárason (mm. múm perustajajäsen), Björn Kristjánsson (Borko), Eiríkur Orri Ólafsson, Gunnar Örn Tynes, Þórður Jörundsson (Retro Stefson), Unnsteinn Manuel Stefánsson (Retro Stefson tämäkin)! Seuraavaksi voidaankin yrittää kunnollisesti ääntää jokaisen nimi! Huomiona vain, että populaa on paljon ja jännä kyllä, se ei kuulu niin selvästi kuin debyytillä. Ja mitähän vielä piti sanoa... ainiin, FM Belfastia parempaa bilebändiä ei ole.


Parasta FM Belfastissa on, että se ei ota itseään turhan vakavasti. He eivät edes yritä tehdä vakavaa musiikkia, mikä ei voisi ollakaan tärkeämpää hyvää partyelectroa tehdessä. Eikä tarvita edes "vittu on siistii olla kännissä, olkaa teki kännissä ni on hauskaa" - sanotuksia korostamaan hyvää meininkiä. Maailmassa on liikaa haudanvakavaa elektronista musiikkia (ja naurettavaa bileräppiä), tarvitaan vain pari kaveria ja pepsodenthymyä korjaamaan tilanne! Mikään muu ei tällä hetkellä tarjoa parempaa lääkettä kesämasennukseen kuin Don't Want To Sleep. Eikö nukuta? No hyvä! Sitten vain kuuntelemaan FM Belfastia - tosin, en takaa, että nukkuisit senkään jälkeen. Don't Want To Sleep on täynnä iloisia, meneviä, ryhdikkäitä ja vastustamattomia tanssipaloja ja electropoppia. Täydellistä kesämusiikkia, mutta ilman usein lisävarusteena tulevaa kertakäyttöisyyttä - harvoin sitä on tanssimusiikkia, joka aukenee kunnolla vasta 10. kuuntelulla.


Don't Want To Sleep ei ole yhtä iskevä kuin edeltäjänsä, ei yhtä välitön, mutta aika osoittaa hallitumman kokonaisuuden paljastavan itsestään viihdyttäviä elementtejä. How To Make Friends oli joka paikkaan räjähtävää electroa, Don't Want To Sleep hieman linjakkaampi ja yhtenäisempi kokonaisuudeltaan. Eli asioita, joita arvostan, mutta silti I Don't Want To Go To Sleep Eitherin kaltaisia täysosumia olisi kevylle kaivannut lisää. Tai täysosumia ja täysosumia, mutta Par Avionin ja Underwearin kaltaisia hittejä! Don't Want To Sleep on pullollaan yksinkertaisen nerokkaita biisejä, mutta ei tätä samalla tavalla tule tanssittua. How To Make Friendsin tahtiin tanssitaan tuntemattomien seurassa, Don't Want To Sleep on jaettu parhaimpien ystävien kanssa, intiimimmin (jos ei nyt kuitenkaan niitä sylitansseja, Justus) ja vapautuneemmin.



"I'm not afraid to taste your fist"

"he forgot all the mondays and tuesdays
you can see it in his face"

"don't you think you're enough for the fall"

"I get lost when we're alone"

"I don't want to go to sleep either"

Kun biisit ovat täynnä yllämainittujen kaltaisia päähäniskostuvia mantroja, ei levyltä voi odottaa muuta, kuin hölmöä innostuneisuutta ja "omituisuutta". Harvat osaavat annostella omituisuuttaan musiikkiin tekemättä itse musiikista tyhmää ja kuuntelukelvotonta. Don't Want To Sleep on tarpeeksi hölmö ja rehellinen levy, jotta siitä voisi nauttia. Vielä joku päivä lähden Iceland Airwaveseille kokemaan maailman parhaimman bilebändin ja silloin.. silloin juoksennellaan alusvaatteisillaan ympäriinsä ja ei mennä koskaan nukkumaan.


JA SITTEN JOTAIN HIENOA!
Björk on julkaissut tulevan levynsä julkaisupäivän... 27.9. eli päivä syntymäpäiväni jälkeen! Not bad, not bad at all. Alla kansikuva ja aikoja sitten maistiaisena julkaistu Crystalline. Ja hei, miulle saa hankkia synttärilahjaks $800 superspessueditionin Biophiliasta, johon kuuluu:

"the album (encased in "black uncoated board wallets"), a lacquered and silkscreened oak hinged-lid case, the "Biophilia Manual" (a "48-page, full-color, hardbound, cloth-covered, and thread-sewn book, tipped on lenticular panel to the front cover, with foil-blocked spine and back cover"), and "10 chrome-plated tuning forks, silkscreened on one face in 10 different colors, stamped at the back, and presented in a flocked tray. Each fork is adjusted to the tone of a Biophilia track, covering a complete octave in a non-conventional scale". - kiitos pitchfork :)





Ja suosikki ranskalaiseni Anthony Gonzalezin sooloksi kutistuneen bändin, M83,  tuleva levy tulee olemaan TUPLA! Vitin tuplalevy!! Sähköpostia vastaan bändin nettisivuilta ladattava biisi on hemmetin upea. 18.10. ilmestyvä Hurry Up, We're Dreaming menee suoraan syksyn odotetuimpien levyjen listalle.



Kiitos Beirut (The Rip Tide levy elokuun lopussa), Björk ja M83. Nyt syksyssä on niin paljon lisää odotettavaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti