tiistai 5. huhtikuuta 2011

Dirty Beaches - Badlands





7.9/10.0


Oletko koskaan miettinyt miltä mahtaisi kuulostaa matka vaihtoehtoiseen todellisuuteen 1950/1960-lukujen rock'n'roll maailmaan? Elvis ja Jerry Lee Lewis heiluttaisivat tahtipuikkoja edelleen, mutta tällä kertaa sumean savuverhon takaa tyhjässä huoneessa. Lantiot eivät heiluisi. Kuin pimeys olisi laskeutunut maan päälle. Islajaa lainaten, ehkä tummuus ensin säikäyttää vaan pian silmä tottuu ja erottaa monta mustan sävyä.

Dirty Beaches on taiwanilaissyntyisen sittemmin kanadalaistuneen Alex Zhang Hungtain sooloprojekti. Dirty Beaches on nimensä mukaan likaista musiikkia, jonka syntymiseen ovat vaikuttaneet 1950-luvun amerikkalainen rock and roll kulttuuri, rockabilly ja Suiciden protopunk. Kaikki tietysti vedetään särön läpi ja kaiutettuna kunnon lo-fi tyyliin. Juuri lo-fissa piilee levyn viehätys. Olen ollut itsemurhan partaalla siitä lähtien kun The Baseballsien roskarockabilly rantautui Suomeen, eikä se ole kulumallakaan hävinnyt. Alkukantainen rock-musiikki uudelleenrantautuu tuhat kertaa sujuvammin Badlandsin muodossa. Se ei kosiskele, se ei tee itsestään pelleä, se vain on ja tulee olemaan mitä se on.



Lyhyt ja ytimekäs Badlands pitää sisällään 8 biisiä, joista kaksi vielä instrumentaaleja. Levy aloitetaan vahvasti paikallaansa junnaavalla säröitetyllä kitarariffillä, johon myöhemmin kaikki 50-luvun rock-kliseet täyttävä kiekuva laulu yhtyy. Tunnelma on alusta lähtien hypnoottinen ja vieras. Levy rauhoittuu ja paranee etenemisen myötä. Keskivaiheen rauhallisemmat biisit kuulostavat ikivihreiden klassikoiden modernisoinneilta, tai noh, 70-lukulaiseen ajatukseen modernisoinnista taidetaan matkalla jäädä. Loppu yllättää kahdella tunnelmallisella instrumentaalilla, jotka hitaasti kuljettavat kuuntelijaa pois matkan aiemmista tunnelmista. Loppu on lähes kylmä ja tunteeton - selitettelemätön.

Biisit ovat kautta linjan yhden idean matkoja - varsin hyvien ideoiden. Sama looppi toistuu koko ajan, siihen päälle säröisä kitara ja loppuun vaikeasti tunnistettavaa laulua. Matkalla kuulemme myös baarimaista pianon soittelua ja surullista vuodatusta. Tunnelma on upean ahdistava ja kuuntelija pysyy jännityksessä. Badlands olisi hyvä soundtrackiksi westernkauhuleffalle! Badlandsin kaltaisesta soundista ei voi muuta olla kuin kiitollinen näinä aikoina. Jos kaikki alkaa kuulostaa tutulta niin nyt tiedät millä herätellä korvakäytäviäsi.


Badlandsin ongelma on levyn biisijärjestys. Levy aloitetaan vauhdikkaasti, mutta tasaisen varmasti se siirtyy jo neljännen biisin kohdalla rauhallisempiin maisemiin, jolloin loppu tuntuu raahaavalta ja paikallaan junnaavalta. Ristiriidassa se on aiemmin mainitun kanssa, koska sanoin levyn paranevan loppua kohden. Biisit kyllä paranevat, mutta yleistunnelma vesittyy. En haluaisi välttämättä kuunnella neljää paikallaansa junnaavaa, samaa loopia toistavaa vauhdikasta rock'n'roll rallatusta putkeen, jonka jälkeen tulee kaksi rauhallista ja kaunista, mutta samantyylisiä biisejä. Lopuksi seuraa kaksi ahdistavaa kauhuleffamaista pauhetta. Missä logiikka? Ei se homma nyt voi näin toimia. Pienellä uudelleenjärjestelyllä Badlands voisi olla vieläkin viihdyttävämpi paketti.


Olen kuitenkin valmis antamaan anteeksi amatöörimäisen virheen biisien kovan tason vuoksi. Erityistä kiitosta haluaisin antaa instrumentaaliraidoille, jotka onnistuvat olemaan ahdistavampia kuin Portisheadin nimettömällä klassikolla olevat samplet ja loopit. Tällaiset ideat ovat yleensä tuhoon tuomittuja, mutta artistin näkemys saattaa vierailta tuntuvat elementit moitteettomasti yhteen. En voi väittää, että olisin koskaan kuullut mitään tällaista.


Toisinaan WTF-mittarini aktivoituu. Viime vuonna se rikkoutui lo-fi r&b:n muodossa (How to Dress Well). Vuoden 2011 WTF-hetki tarjoillaan lo-fi rockabillyn muodossa - and it's all good.

+ Onnistunut yhdistelmä lo-fia ja rockabillya - rapea
+ Ahdistava, synkkä ja jännittävä tunnelma
+ Instrumentaaliraidat
+ A Hundred Highways
- Biisijärjestys ihmetyttää
- Yksitoikkoisuus voi ruveta häiritsemään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti