sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Deerhoof - Deerhoof vs. Evil

8.2/10.0


Deerhoof on niitä bändejä, joita joko vihaa tai rakastaa. Musiikissaan Deerhoof yhdistelee popmelodioita helvetinmoiseen kakofoniaan, joka on ajaa hermot riekaleiksi. Vaikka häröilyaste on levy levyltä vähentynyt, olen silti joutunut luovuttamaan jokaisen levyn kohdalla. Mutta viimeinkin Deerhoofin uusimman levyn "oikeiden" biisien ja häröilyn sekoitussuhde on minua miellyttävällä tasolla.

Ensimmäiseksi haluan huomioida hassusti, miten Deerhoof muutaman kerran levyllä onnistuu kuulostamaan hirviserkultaan Deerhunterilta! Behold a Marvel in the Darkness muistuttaa riffittelyssään kaimaansa siinä määrin, että biisiä kuunnellessa joutuu varmistamaan kuuntelevansa oikeaa Deeriä. Mutta se niistä Deerhunter sidoksista, loput on kokeellisempaa ja aivoja haastavaa virtuositeettimaista energistä yhteissoitantaa. Mainittava on myös se, että levyn lopettava Almost Everyone, Almost Always onnistuu jo kuulostamaan The Flaming Lipsilta!



Deerhoof vs. Evil on lievästi AD/HD-levy. Mukavuusalueelle ei jäädä turhan pitkiksi ajoiksi keinumaan, vaan kelkkaa käännettään yllättäviinkiin suuntiin. Liekö yhtye pelännyt kyllästyttävänsä kuuntelijat? Tuskin siitä kuitenkaan on kyse. Musiikillisesti levyn liikkumatila on valtava ja "jokaiselle jotakin on kenellekään ei mitään" todistetaan vääräksi. On kunnioitettavaa saada näinkin mittava soppa eri aineksia toimimaan yhdessä.

12 Biisin joukkoon on mahdutettu kolme täysosumaa. Hassunhauska Super Duper Rescue Heads! on söpö ja hellyyttävä popbiisi, Behold a Marvel in the Darkness rento ja hauska sekametelisoppa ja I Did Crimes for You on paranoidi ja lievästi häiriintynyt biisi. Muut biisit tarjoavat joukon onnistuneita hetkiä, mutta missään muussa biisissä kaikki vaiheet eivät ole yhtä suurta nautintoa kuin noissa kolmessa.




Kaikki vaihdokset eivät kuitenkaan aina toimi aivan täydellisesti ja tunnu loppuunajatelluilta. Muutama biisi alkaa erittäin hyvin, mutta loput ajat sitten vellotaan jossain ihan muualla mistä aloitettiin. Koska biisit koostuvat yleensä monenlaisista eri osista, biisinkirjoitusvaiheessa olisi voitu miettiä miten biisejä oikein rakennetaan. Sama ongelma on toistunut Deerhoofin aiemmillakin levyillä. Livenä varmasti homma toimii aivan eri tasolla.




Loppujen lopuksi 32 minuuttia Deerhoofia on sopiva annos. Deerhoof vs. Evil on Deerhoofin popein levy, jonka kuviteltu helppous voi koitua kohtaloksi bändin muuhun tuotantoon tutustuessa. En haluaisi olla pessimistinen, mutta jos Deerhoofista innostuu tämän levyn perusteella, en voi luvata samanlaista innostumista muiden levyjen suhteen.

Jos hieman vinksahtanut noise rock/kokeellinen pop/indie rock/ punk/new wave kuuluu omiin suosikkeihin tai aiheuttaa edes jonkinlaisia hyvänolontuntemuksia, niin voin suurella sydämellä suositella tätä teille. Monet ovat varmasti kuulleet Deerhoofista jo ennakkoon, sillä bändin pitkästä historiasta ja tuotannosta vaikutteita ovat ottaneet mm. Sleigh Bells, of Montreal, Dirty Projectors, Xiu Xiu, The Flaming Lips(!), Women. Jos joku näistä miellyttää,nyt on vielä suurempi syy tutustua näiden yhtyeiden esikuvaan!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti