maanantai 28. helmikuuta 2011

Lykke Li - Wounded Rhymes


Lykke Li - Wounded Rhymes
9.5/10.0

Lykke Li on visiöönäri vailla vertaistansa. Edith Piafin maineeseen tulevaisuudessa nouseva, ellei jo nyt,  Tukholman kyyhkynen. Ylistyssanat vuoraavat tämän nuoren neidon tietä, for years to come.

Kysymys kuuluu: "Onko Lykke Li'stä kasvanut nainen?". Vahva nainen, varsinainen femme fatale. Ja ah, niin hurmaava. Wounded Rhymes on 24-vuotiaan ruotsalaisneidon toinen levytys, mutta jo toinen vahva osoitus pettämättöstä melodiantajusta, svengaavista rytmi-ilotteluista ja ennenkaikkea raastavasta tulkinnasta. Bassorummut pauhaavat, äänipaletti saa ihon kananlihalle ja tunneskaala käydään läpi, monasti - halusit tai et.

Wounded Rhymes täyttää huoneen, varastaa huomion ja ravistelee oikein kunnolla. Youth Knows No Painin ensi tahdeista lähtien on selvää, että matka tulee olemaan täynnä vahvoja tunnelmia ja timanttista biisinkirjotusta. Lykke Li'n (olemattomat) kilpasiskot saavat olla peloissaan.



Tällä hetkellä osaan vetää yhtäläisyyksiä vain Florence + the Machinen ennakkoluulottomiin sovituksiin. Siinä missä Florence + the Machine on paatoksellista indie poppia, on Lykke Li:llä tukenaan pohjoismainen melankolia, ruotsalainen biisinkirjoitustaito ja kadehtittava kyky heittäytyä biiseihin. Florence Welch voi olla kaunis nainen, mutta minä vannon ruotsalaisten nimeen. ;)


Vaikka Wounded Rhymes'ta puhutaan tummana levynä, ei se kuitenkaan mitään ranteet auki musiikkia ole. Kaukana siitä. Itsensätiedostavaa itsesäälissä rypemistä korkeintaan. Ja kyllähän meillä jokaisella aina välillä ihmissuhteet potkii päähän ja seinät kaatuu päälle. Lykke Li pukee nuo tunteet sanoiksi olematta korni. Jos on tottunu Voicen ja MTV:n pirteeseen purkkapoppiin niin sitten kyllä voi Wounded Rhymes tuntua masentavalta musiikilta. Siinä vaiheessa kannattaa kyllä puhkasta kupla ja hypätä oikeaan maailmaan - mikäs sen parempi aloitus kuin Wounded Rhymes?

Wounded Rhymes on yllättävän kova nippu biisejä, joita sitoo yhteen ilmava ja retrohenkinen tuotanto. En tiedä kumpi on levytyksen aikana enemmän päättänyt sovituksista, mutta Lykke Li:n ja  Björn Yttlingin yhteistyö pelaa saumattomasti. Olisi hauskaa nähdä Lykke Li:n visitoivan Peter Bjorn and Johnin tulevalla levyllä, toiveajattelua perhaps.

Olen vihainen, että Sadness Is A Blessing nimistä biisiä ei vielä youtubesta löydy, mutta levy löytyy jo onneksi kokonaisuudessaan spotifysta. Sadness Is A Blessing on nimittäin esimerkki täydellisestä pop-biisistä. Toro y Moi'n Elise jää kauas taakse, jopa Destroyerin Suicide Demo for Kara Walker on kaukainen muisto, kun Sadness is a Blessing soi. Taisi minulta onnen kyynelkin vierähtää ensi kuuntelulla.

Lykke Li vakuuttaa myös livenä

Jos parin vuoden takainen Youth Novels oli hyvä levy, on Wounded Rhymes parempi jokaisella osa-alueella. Tunnelmallisempi, kunnianhimoisempi ja ennen kaikkea potentiaalisempi. Tästä runsaudensarvesta voimme ennustaa tälle nuorelle naiselle pitkää ja kiiteltyä uraa. Watch out PJ Harvey, Tori Amos and Björk, you have a new rival!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti