sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Kun menneisyys ei päästä irti


Herään musiikillisesti seuraavaan vuoteen aina hitaasti. Viime vuoden hienoimmat julkaisut pyörivät liikaakin levysoittimessa ja mieli ei tahdo uhrata ajatusta uudesta vuodesta, uusista julkaisuista. Ei vielä. Onko pakko? Turhautuminen.

Uuden musiikin etsiminen ja kuunteleminen on vaikea, mutta palkitseva harrastus. Paikallensa ei voi jäädä kauaksi aikaa nautiskelemaan, koska uusia julkaisuja tulee kymmenien levyjen viikkovauhdilla. Turhautumatta ei voi olla! Jos ei ole ennakkotietoa tulevista julkaisuista, on vain uskaltauduttava tarttua sattumanvaraiseen/mielenkiintoiseen/blogosfäärin hypetetyimpään levyyn. Onneksi vuodelle 2011 on luvattu tasaisin väliajoin lupaavia julkaisuja, joten tyhjiöön jäämistä ei tarvitse pelätä.


Vuosi 2011 alkoi vuoden 2010 parhaimmiston tarkastelulla. Omat listaukseni muuttuvat päivä päivältä, joten ei niistä sen enempää. Mielenkiintoisempaa oli tarkastella muiden tekemiä listoja, joiden avulla onnistuin tekemään muutaman erittäin mielenkiintoisen löydön. Nämä levyt olisivat löytäneet tiensä omalle listalleni varmasti elleivät ne olisi ilmestyessään virranneet tutkani ohi.

  •  Wavves - King of the Beach - Tutustuin Wavvesiin jo kesällä, mutta silloin innostumiseni oli varsin laimea. Laimeaa tällainen Blink 182 - tyylinen college-indie-garage-punkpop. Kylmän ja synkän talven koittaessa Rantakuningas hakeutui soittimeeni ja vapautunut tunnelma täytti mielen. Laimeus ja kusipäisyys oli kadonnut, tilalle saapui kesä ja nuoruus. Energia tarttuu kuuntelijaan ja lumisen Lappeenrannan kaduille on tullut kuuman kostea kesä. Rannalle on päästävä ja on sekoiltava. Vaikka pilvenpolttelua en harrasta, niin humalistille tämä levy on kuin raamattu. Jos päiväkirja viime kesältä jäi kirjoittamatta, on King of the Beach muistinpalauttajasi. Tie spotifyhyn Wavves – King Of The Beach

  • Toro y Moi - Caursers of This - Chillwave on genre, jonka olemassaolosta käydään suurta väittelyä. Chillwave is the new indie? Vai niin, jaahas. Chillwave on mitä mainion sana kuvaamaan 24-vuotiaan amerikkalaisen Chazwick Bundickin musiikkia. Rentous kuuluu ja tarttuu. Aistin ranskalaisen housen ja 80-luvun retrosoundien lyövän kättä tämän miehen päässä. Biisit ovat upeita tunnelmapaloja kesäisestä iltapäivästä, jonne mieli tahtoo matkustaa levyä kuunnellessa. Tässä musiikissa on asenteet kohdallaan! Toro y Moi julkaisee jatkoa Causers of This'lle jo Helmikuussa, joten kannattaa pikaisesti tutustua tähän vakuuttavaan debyyttiin nyt. Tässä linkki spotifyhyn Toro Y Moi – Causers Of This

  • How to Dress Well - Love Remains - Miltä kuulostaisi lo-fi R&B? Suoraan sanottuna maailman omituisin yhdistelmä. Ensireaktioni oli naurun ja hämmennyksen välillä. Ennakkoluuloistani päästyäni huomasin kaiken hälyn ja viiltävän lauluäänen alta inhimillisiä tuntemuksia. Näinhän asioiden pitää juuri olla! Varsin intiimi kuuntelukokemus. Musiikin tahallisen epäselvyyden vuoksi sanoista ei tahdo saada mitään selvää, mutta uskon asian myös tarkoitetun niin olevan. Itseäni se ei häiritse, mutta "It's all about the lyrics" - ihmiset voivat poistua takaovesta. Lupaava debyytti antaa odottaa paljon tulevaisuudelta - onneksi tästä yöttömien öiden soundtrackista riittää löydettävää siihen asti.

  • Mount Kimbie - Crooks & Lovers - Brittiläinen duo Mount Kimbie on rankattu dubstepin tulevaisuudeksi. En itse enää tiedä mitä dubstep ylipäätänsä on. Matalaa bassoa, kaiutettuja R&B-sampleja? Mount Kimbie, dubsteppia tai ei, edustaa paljon mieluisampaa linjaa kuin esimerkiksi Rusko. Crooks & Lovers tuotoksen voisi kuvailla Four Tetin ja Burialin risteytymäksi, sillä biiseistä löytyy samanlaista syvyyttä ja elektronista euforiaa kuin Burialin ja Four Tetin yhteistyössä syntyneistä Wold Club ja Moth biiseistä. Kuuntelukokemuksena C&L on mukavan rentouttava ja piristävä synkkämielisyyden pysyessä visusti taka-alalla. Plussaa täytyy antaa levyn hauskalle kannelle, jonka takia juuri jätin levyyn tutustumatta. Ei olisi kannattanut. Vuoden 2010 tyylikkäimpiä julkaisuja!

  • Zs - New Slaves - Tiny Mix Tapes listasi kyseisen levyn vuoden 2010 merkittävimmäksi levyksi. Pakkohan tähän oli silloin tutustua. Ensikokemus oli hämmentävä. Vaikeaan musiikkin tottuneena koetteli Zs:n kunnianhimoinen, kokeellinen ja muodoton möhkäle kuuntelijan hermoja. Vasta kolmannella yrittämällä onnistuin kuuntelemaan koko teoksen ilman taukoja. Third time is the charm, anyone? Levyn kuunteleminen kokonaisuudessaan on silti erittäin raskas tehtävä, sillä biisien aihiot eivät paljoa kehity, vaan pysyvät suht samanlaisina koko biisin ajan. Biiseistä puhuminen on ehkä turhaa tässä tilanteessa - äänekkäät rytmittelyt, sähkökitarat, saksofoni luovat kakofonisia hetkiä, joissa jokainen lanka jätetään solmimatta. Vaikeudestaan huolimatta hengästyttävä teos, johon tarkempi tutustuminen kannattaa. En silti sanoisi vuoden parhaimmaksi. Zs – New Slaves vie spotifyhyn, mutta mainokset välissä rikkovat ikävästi levyn karun tunnelman.

  • Emeralds - Does it look like I'm here? - Häkellyttävän loistavaa elektronista musiikkia. Elektronisella musiikilla on harvoin tapa herättää kuuntelijassaan syviä tunteita, mutta Emeraldseilla on taito luoda musiikillansa hetkiä, jotka pysäyttävät kuuntelijan. Äänimaailma on pulputtavaa syntikoiden juhlaa - vedenalaista kenties. Emeraldsien musiikkia voisi pitää jamittelusessioissa syntyneenä tajunnanvirtamusiikkina, mutta siksi en alennu levyä kutsumaan. Kokonaisuutena Does It Look Like I'm Here? toimii rentouttajana ja inspiraation lähteenä, jonka luokse palaaminen on vaivatonta.  Linkki spotifyhyn löytyy tästä - Emeralds – Does It Look Like I'm Here?








3 kommenttia:

  1. Toro Y Moi vei miut jonkinlaiseen flow-tilaan, jonka avulla sain avattua tunnissa kaksi pitkää lehtihaastattelun pätkää ja kirjotettua ne puhtaaksi. Toisaalta tuo Causers of This sai miut myös unohtamaan, että alle tunnin päästä alkaa matematiikan koe. Hyvä vaiko huono asia, tiedä sitten!? :D

    VastaaPoista
  2. Ehdottoman hyvä asia! Enemmän Toro Y Moi:ta, vähemmän koeviikkoja.

    VastaaPoista
  3. Ei tässä mitään kilpailua tuu olee, toverillista Jihadia vaan. =)

    VastaaPoista